7.6.2024 14:14
Kuudentoista Liiga-joukkueen kokoonpanot alkavat muodostua tulevaan jääkiekkokauteen. Toisilla joukkueilla on yhtä tai kahta vahvistusta vaille valmis joukkue, mutta muutamalla pienemmän budjetin seuralla on pakka täysin levällään.
La Gazzetta Suomi tarkastelee jokaisen liigajoukkueen varhaista pelivalmiutta silmälläpitäen valmentajatyöskentelyä, maalivahtipeliä ja tulosyksikköä.
HIFK
MTV uutisoi kesäkuun alussa, että HIFK:lla on noin miljoona euroa hallivuokraa rästissä. Suuria myllerryksiä seurajohdossaan kokenut organisaation joutuu todennäköisesti lähtemään tulevaan kauteen pienemmällä pelaajabudjetilla.
Ville Peltonen aloittaa neljännen kautensa HIFK:n penkin takana, eikä vuoden 1995 MM-sankari ole pystynyt tuomaan yhtäkään mitalia valmentajana helsinkiläisten palkintokaappiin.
Vaikuttaa siltä, ettei mitaleja ole tulossa Helsinkiin tulevalla kaudellakaan. Peltosen konservatiivinen pelikirja ei tehnyt vaikutusta Pelicansia vastaan pudotuspeleissä, joten HIFK:n peräsimessä täytyy pohtia uusia pelillisiä reseptejä, jotta HIFK pysyy paremmin mukana modernissa jääkiekossa. Kuten Jukka Jalosen Leijonat osoitti Prahan MM-kisoissa, keskialueen träppi on menneen talven lumia.
HIFK:n ykkösmaalivahtina jatkanee Roope Taponen, kuka ei kyennyt antamaan tarvittavaa tukea joukkueelleen viime kaudella. Taponen pystyy haamupelastuksiin, mutta otteiden epätasaisuus vaivasi miestä. Pienikokoinen maalivahti (184cm) joutuikin loppukaudella luukkuvahdiksi, kun liigaveteraani Niko "Pappi" Hovinen otti ykkösmaalivahdin paikan.
HIFK ei ole mestarisuosikki tulevalla liigakaudella, joten potentiaalinen Taponen voi etsiä tasaisuuttaa otteisiinsa rauhassa, ja nousta takaisin Liigan maalivahtien eliittiin.
"Edareiden" tulosyksikkö on tällä hetkellä pieni arvoitus. Jori Lehterä jatkaa ylivoiman kapellimestarina, mutta kuka viimeistelee namupasseista? Viime kauden alussa Joni Ikonen ei kyennyt viimeistelemään ylivoimalla Lehterän poikkisyötöistä, eikä kesken kauden hankittu Vincent Marleau ei ollut paljoa parempi valinta ylivoimalle Ikosen tilalle.
HIFK:n nimekkäin hyökkäyspään hankinta Petr Kodytek omaa hyvät maalintekijän vaistot. Entinen Ilves-pelaaja tottui Tampereella ylivoimakuvio "arpakuutio vitosessa" keskuspaikkaan, mikä on Iiro Pakarisen bravuuri ylivoimapelissä.
Jos pohtii helsinkiläisten tulosyksikön odotusarvoja kesäkuussa, niin Pakariselta voi odottaa 15 maalia, Lehterältä noin 50 tehopistettä ja Kodytekilta HIFK tarvitsee vähintään 20 maalia. Puolustaja Luke Martin oli erittäin tehokas viime kaudella (10+37=47) ja voi nousta helsinkiläisten kultakypäräksi.
Vincent Marleualta on vaikea odottaa mitään ensi kaudella. Kanadalaisen liike on erinomainen, mutta viimeistely punanutuissa on ollut rooliin nähden luvattoman heikkoa.
HIFK:n rosterissa on kaksi nuorta miestä, jotka voivat nousta helsinkiläisten tulosyksikköön: Aron Kiviharju ja Aleksanteri Kaskimäki.
Kiviharjulla, 18, on miroheiskasmaista sulavuutta omassa pelaamisessaan. Erinomaisen avaussyötön antavan turkulaisen viime kausi meni kokonaan pilalle loukkaantumisen takia, joten NHL:ään tulevaisuudessa tähyävä pelaaja on varmasti nälkäinen antamaan kaikkensa HIFK:lle.
St. Louis Bluesin varaus Kaskimäki, 20, teki seitsemäntoista tehopistettä viime kaudella olleen harvoja valopilkkuja HIFK:n heikommissakin kotiotteluissa. Hyvällä nopeudella ja kiekonkäsittelyllä varustetulta espoolaiselta sopii odottaa neljänkymmenen pisteen kautta.
HIFK 2024-25 tulee vahvistumaan vielä roimasti ollen jo valmiiksi mielenkiintoinen nippu, mutta mestaruudesta se ei taistele.
HPK
HPK:n päävalmentajalle Matias "Maso" Lehtoselle ei annettu viime kaudella paljoa mahdollisuuksia menestyä. Kausiennakot eivät ennustaneet Kerholla oleva mahdollisuuksia pudotuspeleihin, ja lopulta hämeenlinnalaiset sijoittuivatkin sarjassa toiseksi viimeiseksi.
Meritoitunut Mestis-valmentaja oli piristysruiske lehdistötilaisuuksissa ja sai joukkueensa ajoittain pelaamaan kelpo kiekkoa, vaikkei siihen ollutkaan pelaajamateriaalin suhteen edellytyksiä. Tuleekin olemaan erittäin kiehtovaa, kuinka iskukykyiseksi Maso saa joukkueensa kaudelle 2024-25. Jos tulos pysyy samana, miestä tuskin nähdään päävalmentajana vähään aikaan Liigassa.
Maso voi olla siitä tyytyväinen, että Kerhon tolppien välissä jatkaa Sami Rajaniemi. Kerhon tulokset olisivat olleet kehnompia viime kaudella, ellei urallaan uudestisyntynyt Rajaniemi olisi pitänyt Kerhoa peleissä mukana. Rajaniemi on perusvarma torjuja, jonka olemus maalinsuulla on rauhallinen, ja johon Kerhon kenttäpelaajat voivat luottaa.
Kerhon rosteri on käytännössä valmis, joten Masolla on koko kesä aikaa saada nykyinen joukkue omaksumaan pelikirjansa.
HPK lähtee kauteen vahvalla paikallisidentiteetillä. Kapteenistossa on pelkkiä hämeenlinnalaisia: Petteri Nikkilä kapteenina ja varakapteenit ovat Juuso Hietanen sekä Eetu Tuulola.
Meritoituneen kapteeniston takana mennään lähinnä nuoruuden innolla. Kerho ei ole tehnyt nimekkäitä hankintoja, mutta sitäkin potentiaalisempia. Yksi hyökkääjistä Jesse Kiiskinen, Kasper Lundell tai Alex Skinnari tekee varmasti läpimurtonsa kaudella 2024-25.
Mutta sitten pitää olla huolissaan, jos niin ei tapahdu. Potentiaalisten nuorukaisten edessä pelaava hyökkäys on kapea, koska tuloksentekoa odotetaan Tuulolalta, Teemu Rautiaiselta sekä Kyle Toppingilta.
Rautiainen tuskin rikkoo kolmenkymmenen pisteen rajapyykkiä, eikä Tuulolakaan pysty ratkomaan pelejä yksin.
Kanadalaisen Toppingin kohdalla tilanne saattaa olla toinen. 24-vuotias aloittaa kolmannen kautensa Euroopan kentillä ja meno on ollut nousujohteista. Ruotsin ja Sveitsin toiseksi korkeimmilla sarjatasoilla pisteitä on syntynyt hyvään tahtiin, joten nuorelta nikkarilta voi odottaa tulosta myös Liigassa. Harjoitusottelut tulevat viimeistään kertomaan, minkä tason vahvistuksesta on kyse.
HPK:n maalivahtipelin sekä puolustuksen pitäisi olla kunnossa, joten jos Maso saa Kerhon pelikirjan toimimaan ja joukkueensa sitoutumaan siihen, vahvalla paikallisidentiteetillä kauteen lähtevä seura taistelee paikasta pudotuspeleihin.
Ilves
Ilves oli Liigan suurin floppi viime kauden pudotuspeleissä. Leijonien uusi päävalmentaja Antti Pennanen ei onnistunut tuomaan Tampereen keltavihreille ensimmäistä mestaruutta sitten kauden 1984-85, joten Pelicansin kahtena edelliskautena finaaliin valmentanut Tommi "Hölö" Niemelä saa Ilveksen menestyspaineet niskaansa.
Niemelä on parempi valmentaja Ilvekselle kuin Pennanen. Hölö onnistui saamaan nuorista ja kokeneista pelaajista Pelicansissa parhaan potentiaalin irti. Ilveksessä Niemelällä on suurempi pelaajabudjetti käytössään, joten Ilves-kannattajien toiveet eivät ole turhia seuraa kauan kiertäneestä mestaruudesta.
Jos Ilves-fanit tuskailivat viime kaudella keskustelufoorumeilla Pennasen pelitavan näkymättömyydestä, Niemelän kanssa ei ole huolenaihetta samaan. Tommi Niemelä peluuttaa modernia hyökkäysalueen paineeseen perustuvaa kiekkoa, ja jokaisella neljällä kentällisellä on mahdollisuus soveltaa pelitapaa omien vahvuuksiensa mukaisesti. Joka tapauksessa kaikki Ilveksen kentälliset tulevat viemään kiekkoa nopeasti hyökkäysalueelle.
Kuten viime kaudella, niin myös tulevallakin kaudella Ilveksen maalivahtipeli on epävarmaa. New Jersey Devilsin varaama tshekkiläinen Jakub Malek aloittaa kolmannen kautensa Ilves-maalivahtina, mutta ykkösmaalivahdin rooliin raamikas tshekkiläinen ei ole vielä kasvanut.
Malek saa ensi kaudella apuja veräjälle maamieheltään, kun Dominik Pavlat siirtyi Plzenistä Tampereelle. Pavlat, 24, torjui hyvällä torjuntaprosentilla Tshekin liigassa kolme viime kautta, mutta pelasi aina vain puolet otteluista, joten varmaa ykköstorjujaa Ilveksellä ei ole tulevalla kaudellakaan.
llveksessä on miehiä jo kahteen vaaralliseen ylivoimavitjaan: Vanhoista pelaajista Eemeli Suomi ja Ville Meskanen pystyvät takomaan kiekkoja sisään Matias Mäntykiven sekä Simon Stranskyn syötöistä. Uusista hankinnoista Jens Lööke täyttää pelinlukutaidollaan pistepörssin voittaneen Oula Palven jättämän aukon. Tshekin liigassa lähes piste per peli -tahtiin kahtena viime kautena tehoillut Adam Najman, 23, tuo mielenkiintoisen lisämausteen Ilveksen joukkueeseen.
Ilveksen puolustusosastossa on paljon vaihtuvuutta. Yksikään tämän hetken nimistä ei omaa samanlaista pisteidenteko potentiaalia kuin viime kaudella vihreäkeltaisissa nähdyt Les Lancaster, Sami Niku ja Adam Clendening. Hölö Niemelä on kuitenkin osoittanut saavan joukkueensa menestymään ilman modernille jääkiekolle ominaista tehopuolustajaa.
Ilves on lähes valmis kauteen kesäkuussa ja taistelee mestaruudesta.
Jukurit
Olli Jokinen luotsasi Jukurit sensaatiomaiseen viime kauteen ja jatkoi lupaavaa valmentajanuraansa Ruotsiin. Mestiksessä IPK:n peräsimessä mestaruuden voittanut Marko Tuomainen astuu mikkeliläisten ruoriin, eikä haaste tule olemaan helppo.
Jukureiden tilanne on se, että tulosyksiköstä lähti kaikki varmat tekijät, eikä varmoja paikkaajia ole vielä hankittu. IPK:ssa loistaneet Alex Berardinelli ja Ludwig Persson ovat mikkeliläisten nimekkäimmät tulosyksikön hankinnat.
Totuus on karu: Jukureilla ei ole tällä hetkellä yhtään varmaa kymmenen maalin tekijää.
Vauhdikas laitahyökkääjä Aleks Haatanen iski viime kaudella Pelicansissa uransa piste-ennätyksen (10+18=28), mutta ilman laadukkaiden ketjukavereiden tukea ennätyksen uusiminen jäänee saavuttamatta.
Koko aiemman Liiga-uransa parhaimmillaan ailahtelevia otteitta esittänyt Markus Ruusu pelasi viime kaudella läpimurtonsa. Mikkeliläiset ovatkin lähtökohtaisesti Ruusun koppien varassa.
Puolustajistakaan ei alustavasti ole tehomiehiksi, joten Jukuri-kannattajat jäävät odottamaan vahvistuksia, jotta seura voi uusia pudotuspelipaikkansa.
JYP
Jyväskyläläisten satavuotis juhlakausi meni aivan vihkoon joukkueen jäädessä neljäntenä peräkkäisenä playoff-keväänä ulos pudotuspeleistä. JYP:llä oli pelaajamateriaalissa kaikki tarvittava menestymiseen, mutta otteista puuttui tasaisuus.
Ruotsalaispäävalmentaja Johan Pennerborn pyrkii palauttamaan JYP:n takaisin pudotuspelikantaan. Kokenut Pennerborn toimi lähes viisi kautta perinteisen SHL-seura Färjestadin päävalmentajana, ja kaksi viime kautta meni itävaltalaisen Graz99ersin peräsimessä.
Pennerborn on täysin uusi tuttavuus Liigassa, mutta jyväskyläläinen jääkiekko kaipaa uusia ideoita enemmän kuin koskaan. Ulkomaalainen valmentaja on ideatasolla sellainen lääke, joka parantaa JYP:n pudotuspelikuntoon.
Veini Vehviläinen jatkaa JYP:n kiistattomana ykkösmaalivahtina. Varma perustorjuja menetti itseluottamuksensa keväällä, mikä näyttäytyi helppojen laukauksien imuroimisena. Tästä huolimatta Vehviläinen on edelleen erinomainen ykkösmaalivahti Liigassa, varsinkin jos edessä viilettävät kenttäpelaajat antavat edellytykset rauhalliseen torjuntatyöskentelyyn.
JYP:llä oli viime kaudella puolustuksessaan huimaa tulosyksikön osaamista, kun joukkuetta tähdittivät yhdessä kohtaa Sami Niku, Teemu Eronen ja Anttoni Honka. Näistä vain Eronen jatkaa Jyväskylässä, eikä seura ole hankkinut uutta pistenikkaria puolustukseensa.
Katseet kääntyvät siis hyökkäykseen, jota johtaa viime kaudella Pelicansissa 50 tehopistettä nakuttanut Nate Schnarr. Kanadalainen on ehdoton ykkössentteri Jyväskylässä. Läpimurtokauden pelanneelta kakkossentteri Jere Lassilalta, 20, odotetaan myös paljon.
Laituriosastolta löytyy pari maalintekijää, Liiga-veteraani Juuso Puustinen sekä SaiPassa maaleja tehnyt Valtteri Ojantakanen.
Pennerbornilla on kesäkuussa hyvät palaset käsissään johtaa JYP takaisin pudotuspeleihin, ja kaikki muu olisi tulevalla kaudella pettymys.
KalPa
Viime kaudella mitalipeleihin yltäneen KalPan tilanne kaudelle 2024-25 on erinomainen. Petri Karjalainen saa jatkaa toiselle liigakaudelleen KalPan päävalmentajana tutulla pelaajarungolla.
Karjalainen osoitti heti debyyttikaudellaan olevansa pätevä päävalmentaja Liigassa. KalPan hyökkäysalueen kiekottelu oli ajoittain silmiä hivelevää, ja sitä toteuttaneet pelaajat jatkavat joukkueessa.
Juuso Mäenpää otti kehitysaskeleen urallaan ja tulee taistelemaan pistepörssin voitosta. Kuopion oma poika Jaakko Rissanen jakelee edelleen namupassejaan ylivoimalla. Matyas Kantner iski viime kaudella 23 täysosumaa ja omaa yhden Liigan parhaista laukauksista suoraan syötöstä.
KalPalla on monia 20-30 pisteen odotusarvon pelaajia kuten Aleksi Klementti, Kasper Simontaival ja Andreas Okany. Lisäksi uusi hankinta Veeti Miettinen, 22, pääsee näyttämään kyntensä ensimmäistä kertaa ammattilaissarjassa. Toronton kuudennen kierroksen varaus teki kovaa jälkeä neljä viime kautta USA:n yliopistosarjassa, joten Miettisen otteet KalPassa on mielenkiintoista seurattavaa.
Maalivahteihin KalPa ei tule kaatumaan, kun viime kauden tandem Stefanos Lekkas ja Juha Jatkola vartioivat kuopiolaisten maalia. Nuori Jatkola, 21, kärsi viime kaudella klassisesta toisen kauden kirouksesta, kun läpimurtokauden jälkeen kopit eivät tarttuneet totutulla tavalla. Esiin astui lennokas Stefanos Lekkas, joka torjui oivallisesti, mutta ennen kaikkea myös viihdyttävästi. Lekkaksen temput ovatkin pelkästään erinomainen syy katsoa KalPan pelejä.
Kokonaisuudessaan KalPan tilanne näyttää jopa liiankin hyvältä, joten Karjalainen joutuu käsittelemään toisella päävalmentajakaudellaan menestyspaineita. KalPa pelaa lähtökohtaisesti mitalista.
Kiekko-Espoo
Tervetuloa takaisin espoolainen liigakiekko! Blues, anteeksi Kiekko-Espoo, lähtee kauteen uutena joukkueena kelpo tilanteesta. Espoolaisten pelaajarunko on hyvissä ajoin valmis ja lisävahvistuksiakin mahtuu vielä budjettiin.
Isoin kysymys Kiekko-Espoosta on, kuinka päävalmentaja Jyrki Aho saa joukkueensa pelaamaan. Aho valmensi viimeksi Liigassa Ässiä kaudella 2017-18, ja kolme viime kautta vierähti Ranskan liigassa. Onkin mielenkiintoista, miten puolustusvoittoisesta pelitavasta aiemmin valmentajaurallaan tunnettu Aho onnistuu päivittämään pelikirjansa nykyaikaiseksi.
K-Espoon lähtökohtainen ykkösmaalivahti on Marcus Hellgren-Smed, 30, joka on jakanut torjuntavastuuta Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Allsvenskanissa suurimman osan pelaajaurastaan. Näytöt eivät ole koskaan tuoneet paikkaa SHL:ssä, joten vasta 18-vuotias Petteri Rimpinen tulee samaan näytönpaikan. Rimpinen torjui viime kaudella Mestiksessä yhteensä 25 ottelua hyvällä torjuntaprosentilla.
Espoolaisten tulosyksikkö ei ole liian kapea, mutta terävin kärkiosaaminen puuttuu. Hyökkääjistä Heikki Liedes, Tomi Sallinen ja Joni Ikonen ovat tulosvastuussa. Jos kaikki kolme yltävät neljäänkymmeneen tehopisteeseen ja Aho saa joukkueensa taisteluilmeen kuntoon joka ilta, Kiekko-Espoon tuleva kausi näyttää lupaavalta.
Nimittäin vaikka puolustuksessa ei ole pisteiden tekijää, sieltä löytyy taisteluilmettä sitäkin enemmän. Niko Seppälän ja Kasper Kotkansalon vahvuus on fyysinen peli. Blues-legenda Ville Lajunen haluaa varmasti jättää jälkensä myös Kiekko-Espoon paidassa.
K-Espoon tilanne on olosuhteisiin nähden erinomainen, mutta menestys riippuu paljolti siitä, kuinka Ahon pelikirja toimii. Lähtökohtaisesti Kiekko-Espoo taistelee pudotuspelipaikasta.
KooKoo
Kouvolassa joukkue on aivan levällään kesäkuussa. KooKoolla on koossa vasta kaksi liigatason hyökkäysketjua, eikä ykkösmaalivahtia ole hankittu. Puolustus on sentään melkein valmis, joten uudella päävalmentaja Jouko Myrrällä on yksi huolenaihe vähemmän.
Myrrä sai Ilveksestä shokkipotkut kaudella 2022-23 Ilveksen ollessa sarjankärki. Tamperelaisten seurajohto katsoi, ettei Ilves kehittynyt tarpeeksi Myrrän neljännellä päävalmentajakaudella, joten nimekkäämpi Antti Pennanen tuli tilalle. Sen jälkeen Myrrää ollaan huhuttu milloin mihinkin, mutta melkein kahden kauden sapatin jälkeen tamperelainen ottaa ohjat KooKoossa.
Eikä tilanne Myrrän ensimmäiselle valmentajapestille Tampereen ulkopuolella ole hedelmällinen. KooKoon veräjää pitkään vartioineet Oskari Setänen ja Nick Malik siirtyivät Keski-Euroopan sarjoihin. Ainut uusi maalivahtihankinta on Tapparassa Suomen mestaruuden kakkosmaalivahtina voittanut Eetu Randelin, jolla on vielä matkaa liigatason ykkösmaalivahdiksi.
KooKoon tulosyksikön pelaajia ennen vahvistuksia ovat Vilmos Gallo, Ville Leskinen ja Radek Koblizek. Leskinen on parhaimmillaan aivan erinomainen, mutta loukkaantumiset ovat hidastaneet miehen uraa. Unkarilaisen Gallon pitäisi olla hyvä maaleja tekevä työmyyrä. Viime kaudella unkarilaisen pistesaldo SHL:ssä jäi surkeaksi (5+2=7), joten mies hakee uutta nostetta uralleen Kouvolan tutuista maisemista.
Puolustuspäähän kesken viime kauden hankittu Seth Barton ehti pelaamaan 18:sta runkosarjaottelussaan tehokkaasti (3+8=11), joten häneltä voi odottaa tehoja.
KooKoosta ei voi sanoa vielä muuta ennen lisävahvistuksia.
Kärpät
Oulun Kärpät on taas mukana mestaruustaistelussa. Pitkään Lauri Marjamäen valmennusopeista kärsinyt seura sai uutta henkeä, kun apuvalmentajana toiminut Ville Mäntymaa otti ohjat Kärppien penkin takana kesken viime kauden. Mäntymaan tuoma pronssi oli oululaisten ensimmäinen mitali kauden 2018-19 jälkeen.
Mäntymaa on valmentanut päävalmentajana vasta viime joulukuusta lähtien. Kokenut Kärppien pelaajarunko otti hyvin entisen puolustajaveteraanin ohjeet vastaan. On erittäin kiehtovaa, kuinka Mäntymaa saa joukkueensa pelaamaan ensimmäisen päävalmentajakesänsä jälkeen.
Kärppien maalin suulla pelivastuun jakaa viime kauden tapaan Tomi Karhunen ja Niclas Westerholm. Molemmat ovat epävarmoja ykkösveskareita, mutta roolin jakaessa koppi tuntuu tarttuvan. Kärppien maalivahtitilanne on sarjan parhaasta päästä.
Eikä maalintekijöistä ole valittamista. Viime kaudella pistepörssin voittanut Teemu Turunen jatkaa oululaisten hyökkäyksen ykköstykkinä.
Hyökkäyspään kärkihankinnat ovat kovaa kaliberia: liigayleisölle tutut Michal Kovarcik, Reid Gardiner ja Ben Tardif vahvistavat Kärppien hyökkäystä ensi kaudella ja kaikilta odotetaan vähintään 40 tehopistettä. Toki Kärppien hyökkäys ei ole vielä valmis, mutta tulosyksikön terävin kärki on Liigassa parasta.
Kärppien puolustus pysyy samanlaisena kuin viime kaudella, eikä oululaiset epäröi hankkia lisävahvistuksia.
Vaikka Kärppien penkin takana ei ole vielä täyttä suoritusvarmuutta, oululaiset pelaavat mestaruudesta.
Lukko
Rauman Lukko oli viime kauden suurimpia pettymyksiä. Tomi Lämsän pelikirja johti ailahteluun illasta toiseen, eikä maalivahdit saaneet loppukaudesta mitään kiinni. Täten raumalaisten matka päättyi sääliplayoffeihin.
Lämsä ei vaikuta oikealta mieheltä Lukon penkin taakse. Valitettavasti raumalaisten kannalta parempia vaihtoehtoja ei ole markkinoilla, joten Lämsä saa Raumalla vielä uuden mahdollisuuden. Lukko-fanit toivovat, että Lämsä on löytänyt uusia lääkkeitä ainakin ylivoimapeliin, joka sakkasi pitkin viime kautta.
Lukon heikoin kohta oli kuitenkin maalivahtipeli. Ykkösmaalivahdiksi hankittu Daniel Lebedeff näytti epävarmalta heti kauden avausottelussa. Samuel Harvey otti ykkösmaalivahdin tontin, mutta hänen perheensä ei kokenut oloaan kotoisaksi Rauman pikkukaupungissa, joten kanadalainen siirtyi muualle kesken kauden. NHL-statuksella hankittu Christopher Gibson ei täyttänyt Harveyn jättämiä saappaita.
Kuten Lämsän, myös Ledebeffin suhteen Raumalla ollaan kärsivällisiä, ja floppimaalivahti saa uuden mahdollisuuden. Lebedeffin aisapariksi hankittiin yhdysvaltalainen John Lethemon, 27, joka torjui voitollisesti viime kaudella ECHL:ssä.
Lethemonin on pakko onnistua Raumalla, tai muuten Lukko löytää itsensä nopeasti maalivahtikaupoilta.
Raumalaisten puolustus ja hyökkäys on sarjan kärkipäätä. Lukko odottaa hyökkäykseensä vielä paria tulosyksikön hankintaa, mutta Sebastian Repo ja Steven Jandric ovat ajoittain pysäyttämättömiä.
Seuraavaksi paras pistepotentiaali Jandricin ja Revon takana löytyy puolustuksesta. Jakob Stenqvistin viime kausi ei alkanut hyvin, mutta lopulta ruotsalainen oli tehokas (6+29=35), ja kasvoi korvaamattomaksi palaseksi Lukon puolustusta.
Lukko hankki kesäkuun alussa Kim Nousiaisen, minkä myötä raumalaisten puolustus on valmis. Kaksi viime kautta AHL:ssä kiekkoillut Nousiainen, 23, hakee Raumalta uutta nostetta uralleen. Onnistuessaan Lukossa ykköspuolustajan roolissa portit NHL:ään saattavat aueta tulevaisuudessa.
Vaikka Lukon tulosyksikkö on erinomainen, valmennus ja maalivahtipeli ovat yhtä epävarmoja kuin viime kaudella. Tästä johtuen Lukolle on vaikea ennustaa parempaa menestystä.
Pelicans
Lahdessa meni melkein kaikki uusiksi: Valmentaja vaihtui, ykkösmaalivahti lähti ja tulosyksikkö kokee radikaaleja muutoksia.
Pelicansin tulosyksikössä jatkaa Ryan Lasch, Lukas Horky, Elias Vilen ja Patrik Carlsson, joten tietynlainen maalinteon varmuus säilyy joukkueessa. Puolustuskin odottaa enää paria lisävahvistusta.
Pelicans ei ole julkaissut vielä uusia vahvistuksia, joten lahtelaisten lopullinen iskukyky tulevalle kaudelle on arvoitus.
Kuten myöskin maalivahtipeli. Pelicansilla oli viime vuoden kausiennakoissa paras maalivahtikaksikko Juho Olkinuora ja Jasper Patrikainen. Olkinuora kaupattiin kesken kauden Sveitsiin ja Patrikainen loukkaantui, joten Pelicansin pelasi finaaleihin sensaatiomaisen vireen löytänyt lainamaalivahti Niklas Kokko.
Patrikainen on ainut maalivahti Pelicansin rosterissa 2024-25. Moni odotti Patrikaisen ottavan Olkinuoralta ykkösmaalivahdin roolin, mutta Patrikainen ei täyttänyt rooliaan edes kakkosmaalivahtina. Patrikainen on vasta 23-vuotias, joten nuorukaiselta löytyy potentiaalia kehittyä. Varma ykkösmaalivahti Patrikainen ei ole, joten Pelicansin menestyshaaveet kasvavat pätevällä maalivahtihankinnalla.
Pelicansin keskeneräistä liigajoukkuetta valmentaa Juhamatti "Ylli" Yli-Junnila. Ylli on ollut kahtena viime kautena Pelicansin apuvalmentajana.
Lähtökohdat Yllin debyyttikauteen päävalmentajana Liigassa ovat hyvät, sillä pelaajarunko on tuttu.
Saamme nopeasti vastauksen siihen, kuinka suuri vaikutus Yli-Junnilalla oli Tommi Niemelän valmennusmenestykseen Lahdessa.
Pelaajaurallaan Ylli jäi usein alkulämpöjen jälkeen luistelemaan vielä zambonin seuraksi. Ehkä häneltä nähdään päävalmentajanakin jotain erikoisuuksia.
Pelicans tulee vielä hankkimaan monta vahvistusta ennen kautta, eikä lahtelaiset ole epäröinyt vahvistaa joukkuettaan kesken kauden. Pelicans pelaa suorasta pudotuspelipaikasta.
SaiPa
SaiPan huonous on ärsyttänyt liigafaneja viime kausina. Seura uudisti kesällä johtoporrastaan sekä hankki uuden päävalmentajan. Olisiko SaiPa pitkästä aikaa kauden päätteeksi jokin muu kuin sarjajumbo?
Ainakin uuden päävalmentaja Raimo "Raipe" Helmisen tilanne Lappeenrannassa on haastava. Helmisen valmennusura on kauttaaltaan mielenkiintoinen. Raipe valmensi viime kaudella Slovakian liigassa, on käynyt valmentamassa Italiassa ja johti TPS:n hopealle kaudella 2020-21.
Ilves-legenda ei ole löytänyt kotiaan päävalmentajana. Pohjilla rämpivä SaiPa on hyvä haaste Raipen valmentajauralla.
Helmisen ilonaihe SaiPan kesäkuun alun rosterissa on maalivahtipeli. Kari Piiroinen otti viime kaudella SaiPan ykköstorjujan paikan pitäen tappiolukemat varsinkin loppukaudesta maltillisena. Piiroinen saa kaverikseen TPS:stä siirtyneen Filip Lindbergin, joka antoi TPS:n kanssa kovimman haasteen Tapparalle pudotuspeleissä. Kaksikko todennäköisesti jakaa vastuun SaiPan veräjällä.
Kaikki muut osa-alueet SaiPan rosterissa on Liigan kehnointa ja joukkue kaipaa pikaisesti lisävahvistuksia. Nykyisellä kenttäpelaajarungolla voi lähteä liigakauteen, muttei pärjätä.
SaiPan tulosyksikköä johtaa tällä hetkellä Antti Kalapudas. Oulaisissa syntynyt liigaveteraani pelasi pisteiden valossa huikean alkukauden, mutta hyytyi totaalisesti loppukaudesta.
SaiPa hankki kesken kauden kanadalaisen Lee Lapidin kärkiketjuihinsa. Miehen liike on vielä kyseenalainen liigatasolla.
Heidän jälkeen hyökkäyksen paras pistepotentiaali on Otto Kivenmäellä ja Roni Karvisella. Tanskan liigassa kovaa jälkeä takonut Oliver Kjaer voi pystyä tehoilemaan Liigassa, mutta miehen taso on lähtökohtaisesti arvoitus.
SaiPan puolustuksessa ei ole pisteidentekijää. Santeri Airola, Karri Aho ja Peetu Kiukas ovat potentiaalisia pelimiehiä. Keneltäkään heistä on vaikea odottaa kahtakymmentä tehopistettä, eikä nuorukaisten edestä löydy parempaa pistenikkaria.
SaiPaan ei vaikuta olevan imua pelaajamarkkinoilla. Helminen tarvitsee lisävahvistuksia taistelemaan SaiPan pois jumbosijalta, jonka uusiminen on todennäköistä jälleen kerran.
Sport
Ehkä SaiPan kanssa jumbosijasta taistelee Vaasan Sport. Kotkapaitojen nippu on KooKoon tapaan aivan levällään kesäkuun alussa.
Risto Dufvan jäätyä eläkkeelle hänen oppipoikanaan Sportin apuvalmentajana toiminut Juuso Hahl ottaa ohjat Sportin peräsimessä. Hahlilla on vain yhdeltä mestiskaudelta näyttöjä päävalmentajana. Vaasalaisten täytyy toivoa, ettei Hahlin pelikirja jäljittelee Dufvaa, josta parasta ennen -päiväys oli mennyt aikoja sitten.
Hahl saa hyvän tukipilarin ykkösmaalivahti Miroslav Svobodasta. Tshekkimaalivahti oli arvoitus vielä vuosi sitten, mutta osoitti olevansa liigamaalivahtien parhaimmistoa.
Sportin kovin hankinta tähän mennessä on Otso Rantakari, jonka ura on ollut jyrkässä laskussa. Ehkä Rantakari löytää uutta nostetta uralleen Vaasassa ja kovat lämärit alkavat paukkua taas verkon perukoille.
Hyökkäysosastolla vaasalaisilla on sopimus vain kolmen liigatason pelaajan kanssa: Kalle Miketinac, Oskari Hult ja Martin Hanzl.
Sportin kohdalla on mahdoton sanoa vielä mitään muuta kuin maalivahtipeli tulee toimimaan ja valmennus on kysymysmerkki.
Tappara
Tappara on voittanut kolme Suomen mestaruutta putkeen ja ollut 11 kertaa peräkkäin mitalipeleissä. Vain dynastia on oikea kuvaamaan tamperelaista organisaatiota.
Kolmannen mestaruuden jälkeen vaikutti siltä, että ensi kaudella menestys olisi kyseenalaista. Anton Levtchin, ja ennen kaikkea Christian Heljankon lähtö jätti lähes paikkaamattoman loven.
Kesäkuun alussa Tapparan pelaajamateriaali on Liigan paras. Oivaa pystysuunnan hyökkäyspainekiekkoa peluuttava päävalmentaja Rikard Grönborg saa käyttöönsä jälleen monipuolisen ja iskukykyisen joukkueen, jonka hän pystyy motivoituneena johtamaan mestaruuteen.
Tappara korvasi Heljankon Juha Metsolalla. Pienikokoinen maalivahti (177cm) on torjunut hyvin viime vuosina kovissa seuroissa, mutta 35-vuotiaana Metsolan parhaat pelipäivät ovat takana. Tappara saa kuitenkin Metsolasta Liigassa perusvarman ykkösmaalivahdin.
Tapparan puolustus ja hyökkäys ovat ällistyttävän kovatasoisia ja leveitä. Tapparalla on jo 7 liigatason puolustajaa rosterissaan, joista kärkinimet ovat Otto Leskinen ja Olli Juolevi. Yhdysvaltalainen Daniel Brickley on mielenkiintoinen hankinta. SHL:ssä viime kaudella hyvät tehopisteet (4+13=17) antavat lupauksia pisteiden syntymiseen Suomen jäillä.
Hyökkäyksessä Tapparalta löytyy leveyttä vaikka Sportille ja KooKoolle. Jos NHL:n pienellä numerolla varattava Konsta Helenius pelaa ensi kaudella Suomessa, hän edustaa Tapparan värejä. Helenius täyttäisi automaattisesti ykkössentterin roolin, ja takana tulevat Aapeli Räsänen, Otto Somppi, Oiva Keskinen, Julius Mattila sekä Otto Rauhala antavat kahdensuunnan tukea vitosketjuun asti.
Laitureista pisteitä tulee nakuttamaan tasaiseen tahtiin Petteri Puhakka, Philip Ganarth, Veli-Matti Savinainen ja Kristian Tanus.
Tapparalla on tuttuun tapaan osaamista reagoida kesken kauden siirtomarkkinoilla. Ei siis ole epäselvyyttä, mikä joukkue lähtee liigakauteen 2024-25 mestarisuosikkina.
TPS
Tommi Miettinen aloittaa toisen kautensa Turun Palloseuran päävalmentajana. Miettisen esikoiskausi Turussa oli kelvollinen TPS:n kaatuessa urhollisesti tulevalle Suomen mestarille puolivälierissä.
Turkulaisilla on tuttuun tapaan arvoituksellinen pelaajamateriaali kasassa. Ykkösmaalivahdin roolin saa kaksi NHL-otteluakin urallaan pelannut 27-vuotias Adam Werner. Ruotsalaismaalivahti on jakanut viime kaudet ykkösmaalivahdin roolin seurajoukkueissaan. Turussa kuitenkin peliaikaa lienee luvassa roimasti.
TPS:n ykkössentteri on Viljami Marjala, joka on ennakkosuosikki voittamaan pistepörssin. Marjalan, 21, ura on ollut huimassa nousukiidossa, josta viime kauden pistesaldo (17+23=40) kertoo. Marjala harvoin missaa vaihtoa ja miehen fokus on aina pelissä. Oivat pelinlukutaidot, hyvät kädet ja liukkaat kiekon kuskaamiset hyökkäysalueelle tekevät Marjalasta Liigan parhaimmistoon kuuluvan yksilön.
TPS:n on hyökkäys kauttaaltaan melko valmis. Marjalan lisäksi Petrus Palmu ja Lukas Wernblom ovat varmoja pistemiehiä. Vastustajien täytyy pitää silmällä myös Aidan Dudasta ja Aarne Intosta.
Puolustukseen turkulaiset kaipaavat vahvistuksia, mutta muuten joukkue alkaa olla valmis tulevaan liigakauteen.
TPS taistelee suorasta pudotuspelipaikasta.
Ässät
Ässät vaihtoi kesällä päävalmentajaa, kun Jere Härkälä sai monoa, ja hänen tilalleen tuli Jarno Pikkarainen. Pudotuspeleistä ulosjäänti oli sen verran kova pettymys Ässien seurajohdolle.
Liigan seuraajat tietävät Pikkaraisen olevan Ässien näköinen päävalmentaja. Hänen odotetaan peluuttavan Ässille ominaista taistelukiekkoa, joka sytyttää Isomäen kotiyleisön.
Kiistattomasti Liigan paras maalivahti Niklas Rubin jatkaa vielä kauden porilaisten tolppien välissä. Rubinille voi mennä ajoittain helppo veto sisään, mutta pääsääntöisesti ruotsalainen on ollut vastuussa Ässien pudotuspelihaaveista kahtena viime kautena. Elämä Porissa olisi synkkää ilman Rubinia.
Jarno Pikkaraisen joukkue tulevaan kauteen on valmis, ja se on Ässien näköinen. Porilaisten nimekkäin hankinta on Peter Tiivola, jonka ura on jyrkässä laskussa. Tiivola pelasi uransa parhaat vuodet Ässissä ja uskoo varmasti löytävän Porissa kadonneen pelivireensä.
Uudet hankinnat Jonne Tammela, Kasper Puutio ja Valtteri Viljanen ovat päteviä pelaajia liigatasolla, mutta kenenkään heistä ei odoteta nostavan huomattavasti Ässien iskukykyä. Puutio, 22, on näistä vahvistuksista potentiaalisin tasonnostaja.
Martin Lefebvren lähtö jätti puolustukseen suuren aukon. Porissa täytyy toivoa, että joko Viljanen tai Puutio pystyy täyttämään Lefebvren roolin siniviivalla pisteidentekijänä.
Vielä isomman aukon jättää Jesse Joensuun eläköityminen. Joensuu toi kahtena viimeisenä pelikautenaan Ässien toimintaan uskoa takaisin. Kokeneen Joensuun panosta Ässien pukukopissa ei korvaa kukaan.
Porilaisten tulosyksikössä jatkaa kärkiniminä Lenni Hämeenaho ja Eemil Erholtz. Virtuoosimainen Hämeenaho taistelee maalipörssin voitosta tulevalla kaudella, jos Jan-Mikael Järvisen syötöt löytävät vielä lapaan. Hämeenahon uran maaliennätys (14) tulee ainakin menemään rikki.
Kauden 2024-25 Porin Ässillä on laittaa paljon kakkos- ja kolmosketjun tasoisia pelaajia Liigan parhaan maalivahdin eteen. Ässät pääsee harjoittelemaan kesän lähes valmiilla joukkueella, joten eiköhän Pikkarainen saa Ässät kamppailemaan pudotuspelipaikasta.
Kommentit